Generatiivinen tekoäly (GenAI) on viime vuosina noussut yhdeksi suurimmista teknologisista murroksista, joka muuttaa tapaa, jolla ihmiset työskentelevät, viestivät ja luovat arvoa. Sen vaikutukset ulottuvat yksittäisistä työntekijöistä kokonaisten talouksien rakenteeseen. GenAI voi vapauttaa aikaa rutiinitehtävistä, nopeuttaa päätöksentekoa ja mahdollistaa uusia innovaatioita eri toimialoilla.

Suomi on aiemmin tunnettu teknologian ja koulutuksen edelläkävijänä, mutta kehitys GenAI:n suhteen on kuitenkin ollut yllättävän hidasta. Boston Consulting Groupin (BCG) ja muiden asiantuntijatahojen tuoreet tutkimukset osoittavat, että Suomi on jäämässä jälkeen GenAI:n hyödyntämisessä muihin maihin verrattuna. Tämä voi maksaa maalle miljardeja euroja menetettynä kasvuna.

Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, millaista potentiaalia generatiivisella tekoälyllä on Suomen taloudelle, miksi kehitys laahaa perässä, mitkä esteet jarruttavat käyttöönottoa ja miten Suomi voisi kuroa kiinni eroaan kansainvälisiin kilpailijoihin. 

Generatiivisen tekoälyn potentiaali – mistä on kyse?

Generatiivinen tekoäly viittaa tekoälyteknologiaan, joka pystyy tuottamaan uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia, koodia tai musiikkia, aiemman datan pohjalta. Nämä järjestelmät, kuten ChatGPT tai DALL-E, voivat tehostaa tiedonhakua, nopeuttaa rutiinitehtäviä, tukea päätöksentekoa ja synnyttää täysin uusia toimintamalleja organisaatioissa.

GenAI:n talousvaikutukset voivat olla valtavia. Boston Consulting Groupin mukaan GenAI:n tehokas hyödyntäminen voisi lisätä Suomen bruttokansantuotetta jopa 7 miljardilla eurolla vuosittain. Kyse ei siis ole marginaalisesta teknologiasta, vaan mahdollisesti yhdestä 2020-luvun tärkeimmästä kasvun ajurista.

 

Mikä on Suomen tilanne tällä hetkellä?

BCG:n tutkimus paljastaa kuitenkin huolestuttavan trendin: vain 18 % suomalaisista työntekijöistä käyttää generatiivista tekoälyä viikoittain, kun taas Euroopan keskiarvo on jo 54 %. Tämä asettaa Suomen selvästi jälkijunaan, ei vain globaaleissa vertailuissa vaan myös Pohjoismaiden sisällä.

Ero ei johdu siitä, etteikö teknologia olisi saatavilla Suomessa, vaan siitä, miten sitä otetaan käyttöön. GenAI:n tehokas hyödyntäminen riippuu siitä, miten se integroidaan osaksi työn arkea ja millaista tukea ja ohjausta työntekijät saavat niiden käyttöön.

Mutta miksi asiat ovat Suomessa näin? Seuraavassa osiossa tarkastelemme niitä keskeisiä tekijöitä, jotka jarruttavat GenAI:n laajamittaista käyttöönottoa Suomessa.

Generatiivisen tekoälyn käyttöönoton haasteet ja strateginen hyödyntäminen suomalaisyrityksissä

Generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntäminen suomalaisissa organisaatioissa on edelleen alkuvaiheessa. Tietoevryn huhtikuussa 2025 julkaiseman tutkimuksen mukaan vain 7 % yrityksistä on ottanut GenAI-työkaluja käyttöön laajasti, vaikka teknologia on jo hyvin saatavilla. Suurimmat esteet liittyvät osaamisen puutteeseen, resurssien niukkuuteen ja epävarmuuteen teknologian hyödyistä.

Erityisesti koulutuksen puute on keskeinen haaste: vain 24 % suomalaisista on saanut koulutusta GenAI:n käyttöön, mikä on alhaisin osuus Pohjoismaissa. Ilman ymmärrystä teknologian mahdollisuuksista sen hyödyntäminen jää helposti pintapuoliseksi. Samalla työkalujen heikko integrointi päivittäisiin työnkulkuihin estää niiden täysimääräisen hyödyn. Todellinen lisäarvo syntyy vasta, kun GenAI kytketään saumattomasti osaksi organisaation prosesseja ja päätöksentekoa, mikä puolestaan edellyttää sekä organisatorista muutosta että johdon tukea.

GenAI tarjoaa yrityksille kuitenkin huomattavia mahdollisuuksia: tehokkuuden parantamista, asiakaskokemuksen kehittämistä ja tuotekehityksen vauhdittamista. Ne organisaatiot, jotka kykenevät yhdistämään GenAI:n strategiaan, rekrytointiin ja asiakasymmärrykseen, voivat saavuttaa merkittävää kilpailuetua. 

Työntekijöiden kokemat hyödyt ja ajansäästö

BCG:n tietojen mukaan suomalaiset GenAI:n käyttäjät säästävät keskimäärin 2,6 tuntia viikossa. Tämä on vain puolet Euroopan keskiarvosta, joka on 5,3 tuntia. Koulutuksen merkitys on selvä: valmennusta saaneet säästävät 3,7 tuntia, kun taas kouluttamattomat jäävät 1,8 tuntiin. Oikean tuen avulla työntekijät löytävät tehokkaimmat käyttötavat, jotka parantavat tuottavuutta suoraan.

Suuremmassa mittakaavassa tämä tarkoittaa miljoonien tuntien säästöä kansallisella tasolla – aikaa, joka voidaan suunnata ongelmanratkaisuun, asiakaspalveluun tai innovointiin. 

Eettiset ja sääntelyyn liittyvät näkökohdat

Ajansäästöön ja tehokkuuteen liittyvistä hyödyistään huolimatta GenAI herättää kysymyksiä tietosuojasta, läpinäkyvyydestä ja vastuunjaosta. Käyttö voi johtaa harhaanjohtavaan sisältöön tai jopa syrjivään päätöksentekoon, ellei sitä valvota ja ohjeisteta tarkasti. Yksi suurimmista huolenaiheista GenAI:n suhteen suomalaisissa organisaatioissa on tietoturva, samoin osaamisen ja resurssien puute tekoälyn eettisesti kestävään käyttöön.

EU:n tekoälyasetus (AI Act) tuo tulevina vuosina tiukempaa sääntelyä, jonka tavoitteena on varmistaa turvallinen, ihmiskeskeinen ja oikeudenmukainen tekoälyn käyttö. Yritysten on varauduttava tähän jo nyt, jotta ne voivat hyödyntää GenAI:n mahdollisuudet vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.

Mutta miten Suomi voi ottaa tilanteen haltuun ja muuttaa jälkijunassa olemisen etulyöntiasemaksi? Seuraava osio tarjoaa konkreettisia suosituksia ja askelmerkkejä tekoälyn hyödyntämisen tulevaisuuteen.

Tulevaisuuden näkymät: Mahdollisuudet ja toimenpiteet

Suomi ei ole vielä myöhässä generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä, mutta nyt on korkea aika toimia. Tehokas käyttöönotto edellyttää laajamittaista osaamisen kehittämistä, selkeää johtajuutta ja resurssien kohdentamista teknologian integrointiin.

Toimenpiteitä voivat olla:

1. Laajat koulutusohjelmat työntekijöille ja johdolle

Kuten aiemmin mainitsimme, perusteellisen koulutuksen saaneet työntekijät säästävät jopa kaksinkertaisesti enemmän aikaa GenAI:n avulla kuin kouluttamattomat. Koulutus ei tarkoita pelkkää työkalujen käytön opettelua, vaan myös ymmärrystä eettisistä riskeistä, promptisuunnittelusta ja käytön vaikutuksista prosesseihin.

Mahdolliset ratkaisut:

  • Yrityskohtaiset roolipohjaiset koulutuspolut: eri tasoiset ohjelmat asiantuntijoille, johdolle ja IT-tiimeille.
  • Julkisen sektorin täsmäkoulutukset pienille ja keskisuurille yrityksille (esim. ELY-keskusten tai Business Finlandin tukemina).
  • Osaamisen vieminen johtamiseen: koulutukset, joissa GenAI:tä tarkastellaan liiketoiminnan strategisena välineenä, ei pelkkänä tehokkuustyökaluna.

2. Strateginen tuki GenAI:n pilotoinnille ja käyttöönotolle

Vain 7 % suomalaisyrityksistä on ottanut GenAI:ta käyttöön laajasti. Monet yritykset jäävät suunnitteluvaiheeseen, koska heiltä puuttuu selkeä rakenne kokeilujen käynnistämiseen ja mittaamiseen.

Mahdolliset ratkaisut: 

  • Rahoitetaan ”lightweight” pilotteja, joissa organisaatiot voivat testata GenAI-ratkaisuja ilman suuria riskejä.
  • Luodaan parhaiden käytäntöjen kirjasto suomalaisista GenAI-hankkeista: mitä kokeiltiin, millä ehdoin, mitä saatiin aikaan?
  • Kannustetaan poikkitoiminnallisia tiimejä, joissa kehitykseen osallistuvat yhtä lailla teknologian, liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen asiantuntijat.

3. Sääntelyä tukevat eettiset ohjeistukset

EU:n tekoälyasetus (AI Act) edellyttää, että riskiluokitelluille sovelluksille on määritelty läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja valvontaa koskevat käytännöt. Yritykset tarvitsevat selkeää tukea siihen, mitä eettisyys käytännössä tarkoittaa heidän toimialallaan.

Mahdolliset ratkaisut:

  • Laaditaan toimialakohtaisia ohjeistuksia (esim. pankki, koulutus, terveydenhuolto) yhteistyössä viranomaisten ja etujärjestöjen kanssa.
  • Tarjotaan malleja riskienhallintasuunnitelmista, joissa arvioidaan esim. harhaanjohtavan sisällön, vinoumien ja päätöksenteon vaikutuksia.
  • Edistetään teknologisten valvontatyökalujen käyttöönottoa (esim. mallien auditointi, syötteiden ja vastausten lokitus).

4. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö osaamisen ja infrastruktuurin kehittämiseksi

GenAI vaatii skaalautuvaa infrastruktuuria, luotettavaa dataa ja tiivistä osaamisen jakamista, erityisesti tilanteessa, jossa teknologinen kehitys on nopeaa ja osaajista on pulaa.

Mahdolliset ratkaisut:

  • Luodaan kansallinen GenAI-osaamiskeskus tai konsortio, jossa jaetaan koulutussisältöjä, testataan sovelluksia ja tuotetaan yhteisiä työkaluja.
  • Julkisen sektorin investoinnit pilvipohjaisiin kokeiluympäristöihin, jotka mahdollistavat pk-yrityksille matalan kynnyksen käyttöönoton.
  • Rakennetaan verkostoja yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välille, jotta osaaminen kiertää ja uusia sovelluksia kehitetään yhteistyössä.

Jos nämä toimet toteutetaan määrätietoisesti, Suomella on yhä mahdollisuus nousta GenAI:n hyödyntämisen kärkimaiden joukkoon.

Yhteenveto: Toiminnan aika on nyt

Generatiivinen tekoäly tarjoaa Suomelle mahdollisuuden taloudelliseen kasvuun, työn tuottavuuden parantamiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Teknologia yksin ei kuitenkaan riitä – ratkaisevaa on, miten se otetaan käyttöön ja mitä sen avulla tehdään. Viivyttely voi maksaa miljardeja, mutta oikeilla korjaustoimilla Suomi voi yhä olla mukana teknologian seuraavassa murroksessa ja jopa ohittaa ne, jotka näyttävät tällä hetkellä olevan edellä.

Miten yrityksesi voi hyötyä tekoälystä? 

Generatiivinen tekoäly on tullut jäädäkseen, ja sen käyttötavat kehittyvät jatkuvasti. Kyse ei ole enää siitä, otetaanko tekoäly käyttöön, vaan miten sitä hyödynnetään fiksusti ja vastuullisesti. Organisaatiot, jotka kehittävät työntekijöidensä tekoälylukutaitoa ja ymmärtävät teknologian strategiset mahdollisuudet, ovat etulyöntiasemassa muuttuvassa toimintaympäristössä.

EU:n Tekoälyasetus (EU 2024/1689) velvoittaa yrityksiä jo nyt ymmärtämään ja hallitsemaan tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä. Kysymys kuuluu: “Onko teidän tiiminne valmis?”

Varaa Elevin toteuttama Tekoälylukutaito-koulutus organisaatiollesi etänä tai paikan päällä. Koulutuksessa saat käytännönläheisen katsauksen tekoälyn mahdollisuuksiin, riskeihin ja EU:n sääntelyyn, selkokielellä ja konkreettisin esimerkein.