Generatiivinen tekoäly on ollut osa liiketoimintaympäristöä jo yli kahden vuoden ajan, ja sen vaikutukset näkyvät monilla toimialoilla. OpenAI:n, ChatGPT:n ja muiden suurten kielimallien tulo markkinoille on muuttanut yritysten toimintatapoja aina asiakaspalvelusta tuotekehitykseen. 

Vaikka innostus tekoälyn suhteen on suurta ja tekoälyllä ennustetaan olevan valtavia taloudellisia vaikutuksia, sen käyttö on edelleen epäsäännöllistä. Suuri osa yrityksistä ei ole vielä ottanut sitä täysimittaisesti käyttöön, ja monet organisaatiot ovat vielä epävarmoja siitä, miten sitä voisi hyödyntää oikealla tavalla.

Mitä generatiivinen tekoäly on?

Generatiivinen tekoäly (GenAI) on kehittynyt tekoälyn muoto, joka pystyy luomaan uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia, musiikkia ja jopa ohjelmakoodia. Sen toiminta perustuu suuriin kielimalleihin ja neuroverkkoihin, jotka on koulutettu valtavilla tietomäärillä, kuten internetistä, kirjoista, artikkeleista ja muista digitaalisista aineistoista. Tunnetuimpia esimerkkejä generatiivisesta tekoälystä ovat OpenAI:n ChatGPT, Googlen Gemini ja Midjourney-kuvageneraattori.

Tiedonkäsittelyn ja -analysoinnin lisäksi generatiivinen tekoäly tuottaa uutta sisältöä ihmisen antamien ohjeiden perusteella. Tämä tekee siitä erityisen hyödyllisen työkalun monilla eri aloilla, kuten markkinoinnissa, asiakaspalvelussa, ohjelmistokehityksessä ja tutkimuksessa. Generatiivinen tekoäly voi tarjota yrityksille kilpailuetua esimerkiksi automatisoimalla rutiinitehtäviä, tukemalla luovaa ajattelua ja nopeuttamalla päätöksentekoa.

Mutta miten yritykset ja päättäjät voivat oikeasti hyödyntää generatiivista tekoälyä? Tähän kysymykseen haettiin vastausta analysoimalla tuhansia verkkokeskusteluja, esimerkiksi Redditistä ja Quorasta, sekä haastattelemalla alan asiantuntijoita ja yritysjohtajia. Tuloksena syntyi lista yli sadasta todellisesta käyttötapauksesta, jotka jakautuvat kuuteen pääteemaan: tekninen apu ja vianmääritys, sisällöntuotanto ja editointi, henkilökohtainen ja ammatillinen tuki, oppiminen ja koulutus, luovuus ja viihde sekä tutkimus, analyysi ja päätöksenteko.

1. Tekninen apu ja vianmääritys (23 %)

Tekoälyä käytetään yhä useammin ohjelmointivirheiden korjaamiseen, teknisten ongelmien ratkomiseen ja Excel-kaavojen luomiseen. Tekoäly voi nopeuttaa työtehtäviä merkittävästi auttamalla esimerkiksi monimutkaisten kaavojen rakentamisessa tai virheiden tunnistamisessa. Tämä säästää yritysten aikaa ja samalla tehostaa operatiivista toimintaa.

Lisäksi tekoäly voi tukea IT-osastoja laitteistojen ja ohjelmistojen vianmäärityksessä sekä auttaa tietoturvan optimoinnissa. Tekoälyn mahdollistama ennakoiva analyysi voi vähentää tuotantokatkoksia ja parantaa järjestelmien toimintavarmuutta.

Tekoälystä on hyötyä myös teknisessä dokumentaatiossa esimerkiksi tuottamalla selkeitä ja täsmällisiä ohjeita järjestelmien käytöstä ja vianmäärityksestä. Tämä vähentää asiakastuen kuormitusta ja parantaa loppukäyttäjän kokemusta.

2. Sisällöntuotanto ja editointi (22 %)

Yritysten markkinointiosastot hyödyntävät generatiivista tekoälyä erilaisten sisältöjen, kuten mainostekstien, uutiskirjeiden ja asiakasviestien kirjoittamiseen. Lisäksi tekoäly voi auttaa tarkistamaan tekstien puolueellisuutta ja kääntämään monimutkaisia dokumentteja selkeämpään muotoon, mikä on käytännöllistä kansainvälisissä yrityksissä.

Yritykset voivat myös hyödyntää tekoälyä tuottamaan personoitua asiakassisältöä, kuten mukautettuja mainoksia ja verkkosivusisältöä eri kohderyhmille. Tekoälyn avulla voidaan myös muotoilla yritysraportteja ja lehdistötiedotteita tehokkaammin.

Lisäksi tekoäly voi parantaa monikanavaista viestintää analysoimalla asiakaspalautteita ja ehdottamalla sopivia strategioita, joiden avulla yritys voi kohdentaa viestintänsä tarkemmin eri yleisöille.

3. Henkilökohtainen ja ammatillinen tuki (17 %)

HR-osastot ja johtajat voivat käyttää tekoälyä työntekijöiden suoritusarvioiden laatimiseen, koulutussuunnitelmien kehittämiseen ja työntekijäkokemuksen parantamiseen. Lisäksi tekoäly voi tukea esimerkiksi juristin työtä toimimalla virallisten asiakirjojen, kuten valituskirjeiden tai sopimusten, luonnostelijana. Tällaisissa käyttötapauksissa on kuitenkin aina tärkeää varmistaa, että asiantuntija tekee asiakirjoille lopullisen tarkistuksen.

Tekoäly voi myös tehostaa rekrytointiprosesseja analysoimalla hakemuksia ja ehdottamalla sopivimpia ehdokkaita. Lisäksi yrityksen tiedoilla koulutetut chatbotit voivat tarjota työntekijöille nopeaa apua esimerkiksi HR-kysymyksiin liittyen, mikä vapauttaa aikaa strategisempaan henkilöstöjohtamiseen.

HR-osastot voivat myös hyödyntää tekoälyä työntekijöiden sitoutumisen ja hyvinvoinnin mittaamiseen analysoimalla henkilöstökyselyiden ja palautteen tuloksia reaaliaikaisesti, jolloin mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua nopeammin.

4. Oppiminen ja koulutus (16 %)

Yritysten koulutusosastot ja työntekijät hyödyntävät tekoälyä uusien taitojen oppimiseen ja sisäisten koulutusmateriaalien luomiseen. Tekoäly voi myös selittää monimutkaisia konsepteja yksinkertaisemmin, mikä auttaa organisaatioita kehittämään henkilöstönsä osaamista tehokkaammin.

Yritykset voivat käyttää tekoälyä myös oppimiskokemusten mukauttamiseen, jolloin se tarjoaa yksilöllisiä oppimispolkuja työntekijöille heidän taitotasonsa perusteella. Lisäksi tekoäly voi analysoida oppimistuloksia ja suositella tarvittaessa lisäkoulutusta.

Tekoäly voi myös auttaa yrityksiä seuraamaan oman alansa kehitystä ja suositella työntekijöille uusimpia kursseja ja sertifikaatteja, jotka auttavat organisaatiota pysymään kilpailukykyisenä.

5. Luovuus ja viihde (13 %)

Innovaatiojohtajat ja tuotekehitystiimit käyttävät tekoälyä uusien ideoiden kehittämiseen, markkinatutkimuksiin ja prototyyppien luonnosteluun. Tekoäly voi myös auttaa graafisen suunnittelun ja visuaalisen sisällön luomisessa, mikä nopeuttaa tuotekehityssykliä. Esimerkiksi ChatGPT:n uusin päivitys mahdollistaa kuvien vuorovaikutteisen luomisen ja muokkauksen suoraan keskustelussa. Lisäksi Midjourneyn ja Canva AI:n kaltaisia työkaluja käytetään nopeaan visuaaliseen ideointiin.

Yritykset voivat käyttää tekoälyä myös brändikehitykseen, kuten logojen, sloganien ja mainoskonseptien suunnitteluun. Erityisesti startup-yritykset hyödyntävät näihin tarkoituksiin sopivia työkaluja, kuten Lookaa ja Namelixia. Lisäksi tekoäly voi analysoida kuluttajatrendejä eri kanavissa. Tämä auttaa yrityksiä reagoimaan muutoksiin esimerkiksi yrityksen sosiaalisen median kanavalta tai verkkosivulta kerätyn asiakaspalautteen perusteella.

Tekoäly voi myös luoda realistisia käyttäjäskenaarioita ja mallintaa niiden pohjalta eri lopputulemia, joiden avulla yritykset voivat testata ja ennustaa tuotteidensa vastaanottoa jo ennen niiden lanseerausta. Tässä hyödynnetään muun muassa ChatGPT:tä käyttäjäpolkujen simulointiin ja analytiikkatyökaluja, kuten Amplitudea tai Qualtricsia, käyttäjäkokemusten mallintamiseen.

6. Tutkimus, analyysi ja päätöksenteko (10 %)

ChatGPT:n, Clauden ja Google Geminin kaltaiset työkalut auttavat yritysjohtoa tekemään parempia päätöksiä tiivistämällä raportteja, uutisvirtoja ja markkinatutkimuksia helposti omaksuttavaan muotoon. Kilpailijaseurannassa tekoäly yhdistyy verkkosivujen ja sosiaalisen median analytiikkaan ja analysoi tuotelanseerauksia tai strategisia muutoksia reaaliajassa. Työkalut kuten Salesforce Einstein GPT ja Microsoft Copilot tuovat nämä hyödyt suoraan osaksi johtoryhmän arkea.

Tekoäly nopeuttaa päätöksentekoa erityisesti silloin, kun data on hajallaan eri järjestelmissä. Se voi tiivistää olennaisen, ehdottaa vaihtoehtoja ja tukea strategista ajattelua esimerkiksi SWOT-analyysin muodossa.

Laajoja tietomassoja analysoidessaan tekoäly tunnistaa poikkeamia, trendejä ja käyttäytymismalleja, joita olisi manuaalisesti vaikea havaita. NLP-teknologian avulla esimerkiksi asiakaspalautteet ja tukipyynnöt voidaan jäsentää, jolloin piilevät kehityskohteet nousevat esiin ajoissa.

Yritykset hyödyntävät tekoälyä yhä enemmän myös talousennusteissa ja riskianalyyseissä. Fathomin ja IBM Planning Analyticsin kaltaiset työkalut auttavat mallintamaan kassavirtaa ja tunnistamaan riskejä. Rahoitusalalla tekoälyä käytetäänkin jo laajasti luottoriskien arviointiin.

Lisäksi tekoäly on avain uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen. Työkalut kuten Sprout Social, Google Trends ja Brandwatch analysoivat asiakaskäyttäytymistä ja markkinatrendejä, mikä mahdollistaa tarkemman kohdentamisen, resurssien optimoinnin ja tehokkaamman kampanjasuunnittelun.

Tekoäly avustajana, ei korvaajana

Generatiivinen tekoäly ei ole pelkästään sisällöntuotannon työkalu, vaan sen todellinen arvo piilee sen monipuolisessa avustavassa roolissa. Yritykset hyödyntävät tekoälyä yhä useammin ideointiin, strategiseen ajatteluun ja päätöksenteon tueksi eri toimialoilla, olipa kyse sitten markkinoinnista, tuotekehityksestä tai HR-prosesseista. Se toimii parhaimmillaan älykkäänä kumppanina, joka nopeuttaa työnkulkuja, tuo esiin uusia näkökulmia ja vapauttaa aikaa luovalle ja kriittiselle ajattelulle.

Tekoälyn tuottamat sisällöt, analyysit tai tekniset ratkaisut ovat harvoin suoraan lopputuotteita. Niihin tulisi suhtautua raakaversioina, jotka asiantuntijat jalostavat lopulliseen muotoonsa. Tämä ihmisen ja koneen välinen yhteistyö varmistaa, että tuotokset ovat laadukkaita, asiayhteyteen sopivia ja eettisesti kestäviä. Esimerkiksi ohjelmistokehityksessä ja teknisessä tuessa tekoäly voi ehdottaa ratkaisuja tai tuottaa tarvittavaa dokumentaatiota, mutta lopullinen vastuu on ihmisellä.

Lisäksi tekoäly demokratisoi osaamista: se tuo aikaisemmin korkeaa erikoisosaamista vaativat palvelut, kuten lakiasiakirjojen laadinnan tai koodin kirjoittamisen, myös sellaisten käyttäjien saataville, joilla ei ole syvää teknistä taustaa. Tämä ei poista tarvetta asiantuntijoille, vaan täydentää heidän työtään ja tuo uutta tehokkuutta ja saavutettavuutta yritysten arkeen. Vaikka tekoäly ei ole virheetön, sen tuoma lisäarvo on monissa organisaatioissa jo nyt merkittävä ja alati kasvava.

Miten yrityksesi voi hyötyä tekoälystä? 

Generatiivinen tekoäly on tullut jäädäkseen, ja sen käyttötavat kehittyvät jatkuvasti. Kyse ei ole enää siitä, otetaanko tekoäly käyttöön, vaan miten sitä hyödynnetään fiksusti ja vastuullisesti. Organisaatiot, jotka kehittävät työntekijöidensä tekoälylukutaitoa ja ymmärtävät teknologian strategiset mahdollisuudet, ovat etulyöntiasemassa muuttuvassa toimintaympäristössä.

EU:n Tekoälyasetus (EU 2024/1689) velvoittaa yrityksiä jo nyt ymmärtämään ja hallitsemaan tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä. Kysymys kuuluu: “Onko teidän tiiminne valmis?”

Varaa Elevin toteuttama Tekoälylukutaito-koulutus organisaatiollesi etänä tai paikan päällä. Koulutuksessa saat käytännönläheisen katsauksen tekoälyn mahdollisuuksiin, riskeihin ja EU:n sääntelyyn, selkokielellä ja konkreettisin esimerkein.